This site uses cookies. By continuing to browse this site, you agree with the use of these.
The current mood of Finland

Liity mukaan hauskanpitoon

Tuhoa Tylsyys on mukana tekemässä Suomesta iloisempaa paikkaa.

Lue lisää
Miksi sinä olet tyttöjen puolella?
11 lokakuu, 2018

Miksi sinä olet tyttöjen puolella?

Useissa maissa tyttöjä syrjitään ja heihin kohdistuu väkivaltaa iän ja sukupuolen takia. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon parantamisessa on työsarkaa jäljellä.

Kansainvälinen tyttöjen päivä muistuttaa, kuinka tärkeää on olla tyttöjen puolella, puolustaa heille kuuluvia ihmisoikeuksia. Tytöissä on voimaa, potentiaalia muuttaa maailmaa.

Kannusta tyttöjä tavoittelemaan unelmia, tavoittelemaan merkittäviä asioita.

Tytöt ovat tärkeitä ja arvokkaita, kerro se somessa, miksi sinä haluat olla #tyttöjenpuolella.

Merkittäviä merkkipaaluja tyttöjen ja naisten näkökulmasta kotimaassamme

1800-luku 

1864 – Naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi

1878 – Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus

1884 – Naisten äänioikeutta vaatinut Suomen Naisyhdistys perustetaan

1883 – Ensimmäinen suomalainen yhteiskoulu perustetaan

1892 – Naisasialiitto Unioni perustetaan (ent. Unioni – Naisasialiitto Suomessa)

1897 – Naiset täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina

1900-luku 

1900 – Suomen Työläisnaisliitto perustetaan

1901 – Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa

1906 – Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa

1907 – Porvarillinen Suomen Naisliitto perustetaan

1907 – Ensimmäisiksi kansanedustajiksi 19 naista, useat heistä naisjärjestöjen aktiiveja

1910-luku 

1911 – Naisjärjestöjen Keskusliitto (ent. Suomen Naisten Kansallisliitto) perustetaan

1917 – Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa

1919 – Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta

1920-luku 

1926 – Ensimmäinen naisministeri: Miina Sillanpää, apulaissosiaaliministeri

1926 – Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin

1927 – Ensimmäiseksi naisprofessoriksi Alma Söderhjelm (Åbo Akademi)

1930-luku 

1930 – Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta

1937 – Äitiysavustuslaki

1940-luku 

1944 – Laki äitiys- ja lastenneuvoloista

1950-luku

1950 – Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein

1960-luku 

1961 – E-pilleri hyväksytään

1967 – Naisten asemaa tutkiva komitea aloittaa työnsä (1967–1970)

1970-luku

1970 – Naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia

1972 – Ehkäisypalvelut turvataan lailla

1973 – Ensimmäiset feministiset naisryhmät: Marxist-Feministerna ja Rödkärringar (Puna-Akat)

1975 – YK:n kansainvälinen naistenvuosi

1980-luku 

1983 – Naisia valitaan eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttia

1986 – Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen (CEDAW)

1986 – Naiset saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988)

1987 – Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)

1988 – Naisjärjestöt Yhteistyössä – NYTKIS perustetaan

1990-luku 

1992 – Nainen Suomen Pankin johtajaksi (Sirkka Hämäläinen)

1992 – Nainen yliopiston rehtoriksi (Aino Sallinen, Jyväskylän yliopisto)

1994 – Nainen eduskunnan puhemieheksi (Riitta Uosukainen)

1995 – Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu

1995 – Nainen ulkoministeriksi (Tarja Halonen)

2000-luku 

2000 – Nainen tasavallan presidentiksi (Tarja Halonen)

2003 – Nainen puolustusvoimien kapteeniksi (Mervi Pehkonen, Rajavartiolaitos)

2003 – Nainen pääministeriksi (Anneli Jäätteenmäki)

2006 – Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi (Pauliine Koskelo)

2007 – Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä)

2010-luku 

2010 – Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi (Irja Askola, Helsingin hiippakunta)

2011 – Nainen valtiovarainministeriksi (Jutta Urpilainen)

2015 – Istanbulin sopimus voimaan (Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus)

2018 – Äitiyslaki (voimaan 2019)

Kuva:
Pixabay

Lähteet:
www.plan.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

 

How did this make you feel?


Advertisement